Uutta viikkoa...

Näin sitä taas mennään viikkoon uuteen. Vkloppuna oli kyllä taas sellasta kohellusta, notta morjenstas. Oli vähän autoilua pitkin Gentin sokkeloisia sivukujia, AA Gentin fudismatsissa nappaamassa tärkeät bojot himaan, Flagpartya ja uusi tuttavuuksia.. sunnuntaille vielä Ms. Suvi Tiihonen hyökkäs Gentiin eli siinä se sitten leppoisasti hurahti taas yksi viikonvaihde. Nyt otetaan taas sit työkuviot haltuun, huomenna koululle miittaamaan Neliä ja vähän juttelemaan harjoittelusta ja sit onkin taas Fifa-turnauksen ja muiden peruskuvioiden aika loppuviikosta. Helvettiläinen, kun toi aika vaan rullaa niin nopeasti. Täs on melkein 2kk jo takana ja enää 1 edessä. Täähän tulee finaaliin niin, että hujahtaa. Mut eipä siinä pitää ottaa jokaisesta päivästä kaikki irti, niin ei jää ainakaan sit kaivelemaan. Live your life to the fullest!

Duunia...

Nyt on kierretty Ardenneilla katsastamassa nuoriso-osaston tulevaa leiripaikkaa, tuumattu aktiviteetteja ja mietitty muuta pikku mukavaa leiriä varten. Ainoa huonopuoli tässä on se, ettei itse pääse osallistumaan, kun pitää juuri ennen leiriä lähteä takaisin Suomeen kahlamaan hangessa. Mut ei voi midist, onneksi pääsee edes osallistumaan suunnitteluvaiheeseen niin näkee miten tuota puolta hoidetaan täällä päässä. Junnujen kanssa oltiin myös fudis-turnauksessa, jossa sijoituttiin toiseksi, mikä oli aika pirun hieno saavutus, koska tasoerot olivat melkoiset niin iän kuin taidonkin osalta. Muuten tää viikko vierähtääkin kaikennäköisessä aktiviteetissa, koska tällä suunnalla on LomaLomaLoma hela veckan vai miten se nyt sit Saameks menis... En tiiä. Tehdään töitä, sen tiedän.

Ja muistakaa äidin pikku höpönassut, että päivä milloin kalenterissa ei ole mitään ei tarkoita vapaa- tai lomapäivää vaan itsenäistäopiskelua. Period.

"Eihän mun nyt pitänyt..."

Että sellasta. Sen verran voin kertoa, että karnevaalit + aamujuna + duunipäivä ei vaan ole hyvä combo, mut oli se kyllä sen arvoista. Puolhuolimattomasti kun lähdettiin perjantaina yöllä sitten kohti Maastrichtia ja Limburgh Carrneval 2012:sta. CouchSurfing porukassa sit painettiin menemään koko vkloppu ja pakko sanoa, että maailmanluokan meininki!! Aamusta yöhön party-party-party. Tuntu et koko kaupunki oli pukeutuneena tai muuten laittautuneena ja ihmiset, ai että, kaikki pirun hyvällä tuulella ja menossa mukana neljänkin sukupolven voimin (no ainakin kolmen). Näin se elämä vaan heittelee, kun uskaltaa hypätä kyytiin mukaan. Älkää siis lapsukaiset jääkö kotiin odottamaan, että jotain tapahtuu vaan lähtekää merta edemmäs kalaan!!

"Party like my Octopussy!!" - Kiitos ja kumarrus Maastricht!

Puolimatkan krouvissa...

Noinnittaas sita taas paivat vierii Ale-sedan ohi oikein vinhasti. Eilen oltiin hiukkase hummaamassa CouchSurfing-possen kera ja maanantaina yllatin itseni juomasta 1,2 litran bissea, joka tarjoiltiin noin 45cm korkeasta tuopista. Traditioon kuuluu myos se, etta mikali tilaat taman kyseisen erikoisuuden joudut samalla luovuttamaan toisen kenkasi. Kenka nostetaan sitten katonrajassa killuvaan koriin ja takaisin sen saa vasta, kuin tuoppi on tyhja. Suosittelen kusella ja tupakalla kayntia ennen taman juoman tilaamista. Toisaalta eihan se kylla mitaan tavallaan estanyt, silla rookille mennakseni lainasin naapuripoydan jampalta vasemman kengan. Oikein avuliasta sakkia nama Belget. Ainakin taalla Flandersin suunnalla. En sitten tieda onko tradition syntynyt vain muuten vaan vai onko silla myos muita kayttotarkoituksia, kuten esimerkiksi tuoppien pollimisen estaminen. On nimittain aika spahea se pidike ja stobe itessaan. Sellanen Kwak-tyylinen, mut helvetisti isompi ja siistimpi. Pitaa varmaan seuraavalla kerralla ottaa joku random kenka messiin minka voi sit jattaa sinne killumaan aikojen loppuun asti.

Mutta tosiaan hommat alkaa pian olemaan puolessa valissa ja huomenna ois aamusta valiarvioinnin paikka. Voihan ***** niin... Kahtellaan tuleeko sanomista hudeista vai onko Ripatin-poika sittenkin osunut edes kerran tauluun. Hasta La Vista Peipe!!!

Ja lauantain kunniaksi...

FIFAAAAAAAAAAAAA. Spädäm ja töihin vetämään junnuille Fifa-turnaus. Vosihan niitä kai paskempiakin duuniprojekteja olla... Saas nähä mitä tykkäävät, kun läväytän ekana sääntönä tiskiin "vain neljän tähden tai alle joukkueet", kun paljoa muuta kuin Barcaa ja RM:ää ei olla ruudulla yleensä nähty! Ei muuta, kuin FC Midtjylland ja Brommat tulille ja mätkimään Salamin mahtikeskityksellä pääpallosta ylämummeliin. Ja sillon viihtyy! Itsehän yritän pysyä Seremoniamestarin roolissa ja säilyttää sen vihon viimeisen "kunnian" rippeen itselläni (siis minkä?). Eipä tässä kummempia, eilen treenattiin taas PinkiPonkia ja alkaa toi smäshi tossa vähitellen löytymään. Peruspelissäkin on vielä rutkasti parannettavaa, mut onneks mulla on helvetin hyvä Mentori tulilla. Zägädäi ja ZuippaDui!

Ensimmäinen merkki lopusta - eli lopun alku?

Olihan se joskus tehtävä... Paluulento. Mut pakko mikä pakko jos meinaa saada edes jotenkin järkevään hintaan. Eihän mulla tänne tullessa ollut oikeastaan mitään käryä millon harjoittelu todella loppuu, joten joutu vähän odottelemaan lennon varausta. No toisaalta pitkitin sitä kyllä itsekin hiukan, ei tollattis hässäköitä viittis täällä kelailla, mut pakkohan se on. Hieman tuli siis takkiin, mutta voidaan kai todeta, että minor casualties verrattuna moneen muuhun rahaa syövään seikkaan ja seikkaperäiseen toteutukseen. No, toisaalta otin loppuun vielä vähän jännitystä eli lento ei olekaan Brysselistä vaan... XXX. Se millon, miten ja millä tolalla sinne asti päästään? Noh, se onkin sitten eri asia ja kahtellaan, mutta kaikki taittuu kyllä. Kuten vanhasta kulttielokuvasta: "If you book them, they will come". Luotan siis tämän lauseen kantavaan ideaan. Kyllä korkeammat voimat minut aina ajoissa perille johdattavat.
Niin ja rakastuin myös tänään - iPod & Sennheiser. Voi että kuulkaas, voi että!!

Juhlan jälkeen tölkilläkin on tyhjä olo...

No niin tää päivä vietetään sängyn pohjalla katellen fudista, toivottavasti Super Bowlia ja kaipa noi vaalitkin vois tossa välissä toljasta. Huomenna sit taas dyyniin ja uus viikko käynnistyy. Hjeppistä hjeppis. Mut meikäläinen vetikin sellasta tankotanssia vklopun aikana, et voi morjensta. Ehkä mä alan vielä strippamaankin. Siinä oli porukka hiukka ihmeissään kun Ripatin poika pamautti tankoon kiinni ja eikun pyörimään. Nice!

2 x pvää...

Taknotanssia.

Graavilohen tarina...

Kohta se nähdään. Oliko tarinalla onnellinen loppu vai söikö Iso-Paha susi sittenkin Pikku-Liisan suihinsa ja jätti taakseen vain kasan luita ja ruotoja. Matka-Kokki-Alen keittiössä siis tapahtuu taas kummia. No onhan aina tietenkin PlanB eli kaupan valmiit siivut. En haluaisi siihen lähteä, mutta jos kalani vaikuttaa siltä, että sillä saisi nirrin pois hevoseltakin, niin ehkä on kaikkien mielenrauhan sekä työpaikkojen kannalta turvallisinta vääristää totuutta (mutta vain hieman, right?). Saas muutenkin nähä mites tuo World Kitchen-projekti oikein onnistuu. On kuulkaas kato plakaatia, lippua, mättöä sun muuta. Sit ei muuta kuin show-vaihe päälle ja estraadille. Pitäisköhän ostaa kananmunia junnuille, niin saatais kunnon karnevaalihumu aikaseks. Tai siis karnevaali-sota, mut wa-evah! Aurinko paistaa ja raportit etenee... hitaasti, mutta etenee. Katotaan tykkääkö nuo muut sitten mun Flowmaisesta kirjoitustyylistä. Hjärkele, kun saa edes ite enää selvää mun paperille rustatuista aivoituksista. Ehkä 500 vuoden päästä joku lukee niitä ja kelaa, et tää jätkä oli nero. Tai sit niistä tulee uus raamattu. Who knows? Kaikki on mahdollista jos kerran Sotkan munastakin voi kerransyntyä tällanen suht asuttava pallukka. Hyvää vkloppua kaikille ja hyvää ötyä! Iku Viitanen valvoo untanne!

Voihan raportti...

Period.